RYHDIKÄS RATSU

Ratsastus sopii kaikille ikään kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastusta voi harrastaa ympäri vuoden maaseudulla ja kaupungeissa. Ratsastuksen harrastajia on Suomessa 130 000. Suomen Ratsastajainliiton jäseninä on 380 ratsastusseuraa.

Suomenhevonen soveltuu ainutlaatuisen luonteensa ja moninaisten ominaisuuksiensa puolesta ratsastuksen eri lajeihin, niin koulu- este-, kuin kenttäratsastukseen ja jopa lännenratsastukseen tai vikellykseen.

Lisätietoja ratsastuksen eri lajeista löydät Suomen Ratsastajainliiton sivuilta www.ratsastus.fi . Lähimmän ratsastuskoulusi löydät osoitteesta www.nouseratsaille.fi.

Suomenhevonen opetushevosena

Suomenhevonen on erinomainen opetushevonen ratsastuskouluissa. Kokonsa puolesta se sopii hyvin aikuisratsastajalle. Tasaisen luonteensa ja liikkeittensä puolesta se soveltuu myös nuoremmille ratsastajille.  Alle 148 cm korkeat suomenpienhevoset soveltuvat erinomaisesti nuoremmille ratsastajille.

Esteratsastus Esteratsastuksessa ratsukon eli hevosen ja ratsastajan tehtävänä on ylittää kilpailuradalle asetetut esteet virhepisteittä mahdollisimman nopeasti. Kilpailumuotona esteratsastus on suosituin ratsastuksenmuodoista. Esteratsastuksessa suomenhevonen yltää helpolle tasolle (110 cm-120 cm luokat). Parhaat yksilöt ovat kilpailleet 130 cm luokissa. Lisätietoa esteratsastuksesta tästä.

Kouluratsastus  Kouluratsastus on kaiken ratsastuksen perusta. Klassinen ratsastustaito on osa ratsuväen historiaa. Kouluratsastuksessa hevonen liikkuu notkeasti, joustavasti ja jäntevästi. Tuomarit arvostelevat mm. hevosen liikkeitä, suorituksen täsmällisyyttä ja ratsastajan apujen käyttöä.  Suomenhevonen yltää kouluratsastuksessa parhaimmillaan myös vaativalle tasolle. Lisätietoa kouluratsastuksesta tästä.

Valjakkoajo Hevosen ajotaito on ikivanhaa perua. Itse asiassa ei edes tiedetä kesytettiinkö hevonen ensin ajoa vai ratsastusta varten. Erityyppisillä valjakoilla on kilpailtu läpi historian. Suomessa valjakkoajoa harjoitettiin armeijan tykistössä sekä veto- että ratsukkovaljakoilla. Valjakkoajokilpailut koostuvat kolmesta osakokeesta; koulukoe, kestävyyskoe ja tarkkuusajo. Lisäksi valjakot osallistuvat valjakkotarkastukseen, jossa arvostellaan hevosen ja valjaiden kunto ja ulkonäkö. Kilpailut ovat tavallisesti kolmipäiväiset, yleensä ajetaan yksi osakoe päivässä. Suomenhevosista MM-tasolla on menestynyt tamma Jehun Viima. Lisätietoa valjakkoajosta tästä.

Matkaratsastus Matkaratsastus on hevosen nopeus- ja kestävyyskilpailu, joka samalla testaa ratsastajan maastoratsastustaitoa. Matkaratsastus on yksi ratsastuksen vanhimpia kilpalajeja ja laji on maailmalla kolmanneksi suosituin este- ja kouluratsastuksen jälkeen. Suomessakin laji kasvaa koko ajan. Suomenhevonen soveltuu matkaratsastukseen kestävyytensä ja monipuolisuutensa ansiosta. Matkaratsastushevosessa tärkeimpiä ominaisuuksia ovat matkaa voittavat askellajit, eteenpäinpyrkivyys mutta silti rauhallisuus sekä ennen kaikkea perusterveys.Suomessa järjestetyissä matkaratsastuskilpailuissa noin kolmannes starttaavista ratsukoista on suomenhevosia. Suomenhevonen on ollut myös menestyksekäs matkaratsastuksessa: vuonna 1991 Ritva Lampisen ratsastama Uusi-Helinä tuli MM-kilpailuissa maaliin 28. sijalla. Lisätietoja matkaratsastuksesta. http://www.matkaratsastus.com/

Kenttäratsastus

Kenttäratsastuksesta käytetään usein nimitystä ratsastuksen kuninkuuslaji, sillä lajina se on hyvin monipuolinen ja vaativa. Kenttäratsastus muodostuu kolmesta osasta: kouluratsastuskoe, kestävyyskoe ja esteratsastuskoe. Kaikki osat ratsastetaan samalla hevosella. Lisätietoja tästä.

Suomenhevonen ja hevosmatkailu

Hevosmatkailu on matkailuaktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Se voi olla maasto- tai vaellusratsastusta, reki- tai kärryajelua, tai muita hevoselämyksiä (hevonen metsätöissä, hevosteatteria, ratsastuslomia, hiihtoratsastusta ym.). Suomalaisessa hevomatkailussa suomenhevonen on vahvuus. Useat hevosmatkailuyritykset perustavat toimintansa suomenhevoseen. Lisää hevosmatkailusta tästä.

http://www.vaellustallit.fi/

Suomenhevonen terapiahevosena

Suomenhevosen luonne, rauhallinen, hieman jäyhä ja ehkä sopivassa määrin melankolinen tekee hevosen käytöksen lukemisen helpoksi suomalaiselle terapeutille ja tarjoaa samastumisen kontaktipintaa asiakkaalle. Tarvittaessa suomenhevosesta löytyy sekä herkkyyttä että riittävää temperamenttia. Terapiatyössä se kykenee kohtaamaan hyvin erilaisia asiakkaita ja asettumaan heidän tunnetilaansa.  Suomenhevoselta löytyy itseluottamusta ja pitkäjännitteisyyttä toimia kuuliaisesti ja keskittyneesti vaativissakin tilanteissa.

Useiden suomenhevosten liikkeet sopivat hyvin ratsastusterapiaan: käyntiliike on rennon letkeää ja ”leveälanteista” – samalla sekä aktivoivaa että rauhoittavaa. Ravi on yleensä tasapainoista ja tahdikasta – kuitenkin pehmeätä ja helppoa istua. Myös laukka on monilla suomenhevosilla tahdikasta ja riittävän tasaista kokemattomammankin tai tasapainoltaan rajoittuneen asiakkaan istuttavaksi. Suomenhevonen soveltuu myös kokonsa puolesta erinomaisesti terapiahevoseksi.

Terapeuteille vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ratsastusterapeutista työskentelee suomenhevosen kanssa! Tietoa ratsastusterapiasta löytyy Suomen Ratsastusterapeutit ry:n sivuilta www.suomenratsastusterapeutit.net .